KJK & UKK
KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS & USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
1. MOBILISAATIO VAI MANIPULAATIO?
Yllä olevat termit sekoitetaan monesti keskenään ja siksi tämä onkin yleensä ensimmäinen kysymys. Usein kalevalainen jäsenkorjaus mietityttää, koska hoidon pelätään olevan rajua käsittelyä, niksautuksia, väkisin runnomista, nopeita liikkeitä jne.
Kalevalainen jäsenkorjaus perustuu MOBILISAATIOON eli :
- kudosten pehmeään käsittelyyn
- nivelpintojen saattamiseen kohdalleen
- kalvorakenteiden ja löyhien sidekudosten avaamiseen kudosnesteitä hyödyntäen
- hermotoiminnan ja ravintokierron vapauttamiseen aina solutasolle asti
Vaikka hoito teknisesti kohdistuu lihaksiin, jänteisiin, lihasten lähtö- ja kiinnityskohtiin sekä nivelsiteisiin ympäröivine sidekudoksineen, vaikuttaa se elvyttävästi myös hermotoimintaan ja muiden elinjärjestelmien aineenvaihduntaan.
Kehon tasapainottaminen suoritetaan mobilisoimalla kudoksia rauhallisin ottein käyttäen apuna lihasten ja nivelten luonnollisia liikkeitä sekä liikeratoja ja kudosnesteitä.
2. MITKÄ OVAT KANSANLÄÄKINTÄSEURAN JA KALEVALAISEN JÄSENKORJAUKSEN PERIAATTEET?
Kansanlääkintäseura ry perustettiin vuonna 1986 ja sen toimintaperiaatteina on :
- toimia yhteistyössä koululääketieteen kanssa
- edistää kansanparantajien ja terveydenhoitohenkilöstön yhteistyötä
- vaalia kansanlääkintäperinnettä
- tukea kansanlääkintäperinteen tutkimusta, tallennusta ja elvyttämistä
- järjestää koulutusta
Kalevalaisen jäsenkorjaushoidon perusperiaatteita :
- verenkierron, kudosnestekierron ja hermotoiminnan elvyttäminen ja parantaminen ovat kalevalaisen jäsenkorjauksen tärkeimmät perusperiaatteet
- keho ja sen toiminnot pyritään saattamaan normaalitilaansa, jolloin puolustukselle eli kivulle ei ole enää tarvetta
- hoidossa lähdetään siitä, että ihminen on toiminnallinen ja anatominen kokonaisuus
- asiakasta pyritään aina hoitamaan kokonaisvaltaisesti
- ei hoideta pelkästään oiretta, vaan etsitään kivun syy ja lähde
- kehoa hoidetaan lempeästi, aina asiakkaan tuntemuksia ja kehoa kuunnellen ja kunnioittaen
3. SATTUUKO KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS?
Moni uusi asiakas on kertonut halunneensa tulla hoitoon jo pitkään, mutta pelko kivusta on pitkittänyt päätöksen tekoa. Usein taustalla saattaa olla huonoja kokemuksia erilaisista käsittelyistä. Asiakas on ehkä kokenut olonsa turvattomaksi, koska hänen kipuaistimuksiansa ei ole kuunneltu/ kunnioitettu.
Kalevalainen jäsenkorjaus on yhteistyötä hoitajan ja hoidettavan välillä, jossa:
- hoito-ote on pehmeä
- kipua vältetään ehdottomasti
- kovia tai äkkinäisiä otteita ei käytetä
- nivelten normaaleja liikeratoja ei ylitetä
- kehoa ja sen tuntemuksia kuunnellaan ja kunnioitetaan
Itse asiassa suurin osa kokee hoidon erittäin miellyttäväksi. Kehoa hoidettaessa vastaan voi tulla arempia kohtia, jolloin otetta kevennetään ja/ tai se pysäytetään ja odotetaan, kunnes keho "antaa luvan" jatkaa. Tällä tavalla keholle ei tule tarvetta puolustautua kipureaktiolla. Mitä enemmän kudos on jännittynyt/ kireä tai kipeä, sitä kevyempi ja varovaisempi ote. Kovakouraiset otteet vain sattuisivat ja rikkoisivat kudosta aiheuttaen lisää jännitystä ja kipua. Loogista, eikö vain?
4. ONKO KAIKKI JÄSENKORJAUS SAMANLAISTA?
Usein luullaan, että kaikki jäsenkorjaus on samanlaista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä jäsenkorjauksesta on käytössä eri menetelmiä. Manuaalinen eli käsin tehtävä jäsenkorjaus voidaankin jakaa kahteen pääryhmään:
- MOBILISAATIOON (pehmytkudosten hellävaraiseen käsittelyyn)
- MANIPULAATIOON (niksautukseen)
Nykyiset jäsenkorjausmuodot voidaan jakaa toimintansa perusteella seuraavasti:
1. Kalevalainen jäsenkorjaus, joka perustuu kudosten pehmeään käsittelyyn ja tätä kautta nivelpintojen saattamiseen kohdalleen. Kalvorakenteet ja löyhät sidekudokset avataan kudosnesteitä hyödyntäen. Hermotoiminta ja ravintokierto vapautetaan aina solutasolle asti.
2. Kaustislainen jäsenkorjaus, joka perustuu nivelpintojen saattamiseen kohdalleen (niksautus).
3. Perinteinen jäsenkorjaus, joka perustuu lihasten hierontaan ja nivelpintojen saattamiseen kohdalleen.
4. Muut jäsenkorjaukset ovat lähempänä jompaakumpaa viimeksi mainittua (2. ja 3.).
Kalevalainen jäsenkorjaus eroaa muista jäsenkorjausmuodoista myös siten, että se on ainoa joka on tieteellisesti tutkittu ja EU-nimisuojattu. Nimisuojaus on toteutettu asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja kalevalaisen jäsenkorjauksen erottamiseksi muista eritasoisista suojaamattomista jäsenkorjaushoidoista.
5. MINKÄLAINEN KOULUTUS ON KALEVALAISELLA JÄSENKORJAAJALLA JA MISTÄ LÖYDÄN KOULUTETUN HOITAJAN?
Kalevalainen jäsenkorjaaja -ammattinimike on EU-nimisuojattu. Nimikettä voivat käyttää ainoastaan henkilöt, jotka ovat läpikäyneet Kansanlääkintäseura ry:n koulutuksen, suorittaneet näyttötutkinnon ja allekirjoituksellaan sitoutuneet noudattamaan seuran eettisiä toimintaohjeita. Nimen käyttöoikeutta valvoo Kansanlääkintäseura ry:n hallitus ja nimen käyttöoikeutta kontrolloi Patentti- ja rekisterihallitus.
KOULUTUS LYHYESTI:
- kolmivuotinen monimuotokoulutus
- 150 osaamispistettä (osp)
- vähintään 300 dokumentoitua hoitoa
- yhteensä n. 2700 tuntia
Koulutus sisältää myös esseitä, etätehtäviä, haastatteluja, kokeita, kirjallisen lopputyön ja käytännön näyttökokeet. Koulutuksen läpäisee yleensä noin 60% aloittaneista. Säilyttääkseen ammattinimikkeensä käyttöoikeuden tulee kalevalaisen jäsenkorjaajan osallistua vähintään joka toinen vuosi Kansanlääkintäseura ry:n järjestämään täydennyskoulutukseen.
OSAAJAREKISTERI:
- Vuosittaisten annettujen kalevalaisten jäsenkorjaushoitojen määrä on nykyään yli 400 000. Hoitojen määrä kasvaa vuosittain resurssien kasvaessa.
- Eri puolelta Suomea löytyy n. 790 kalevalaista jäsenkorjaajaa. Uusia hoitajia valmistuu vuosittain vajaat sata.
- Julkinen rekisteri hoitajista, johon on listattu mestarit, kalevalaiset jäsenkorjaajat ja kisällit (3. vuoden opiskelijat) löytyy Kansanlääkintäseuran kotisivuilla osoitteessa:
https://kansanlaakintaseura.fi/osaajat
- > Näin löydät osaajan: Kirjoita hakukenttään hoitajan nimi. Mikäli et tiedä kuka lähistölläsi tekee kalevalaista jäsenkorjausta voit laittaa hakukenttään paikkakunnan nimen.
6. MINKÄLAISIIN VAIVOIHIN VOI SAADA APUA KALEVALAISESTA JÄSENKORJAUKSESTA?
- tuki- ja liikuntaelinten kiputilat
- lihas- ja niveljäykkyys
- jalkojen erimittaisuus
- jalkaterän, nilkan, polven ja lonkan virheasennot
- plantaarifaskiitti (kantapääkipu)
- jäätynyt lonkka
- lantion ja SI-nivelten virheasennot
- iskias ja iskiastyyppiset vaivat
- skolioosi eli kieroselkäisyys
- nikamalukot
- jäätynyt olkapää
- TOS-oireyhtymä (rintakehän yläaukeaman oireyhtymä)
- tenniskyynärpää
- rannekanavan oireyhtymä
- hermopinteet
- niska-hartiaseudun jäykkyys
- lasten kasvukivut
- reuma
- fibromyalgia
- aineenvaihdunnan ongelmat
- huono kudosnestekierto
- levottomat jalat
- käsien puutuminen
- asentohuimaus, migreeni ja erityyppiset pääkivut
- ryhtivirheistä johtuva lapsettomuus
- vauvojen "koliikkikivut" ja suoliston häiriötilat
Tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) tasapainottuminen poistaa lihaksista jännitystä, vapauttaa kalvorakenteita ja parantaa nivelten liikkuvuutta. Aineenvaihdunta helpottuu, kudosneste- ja verenkierto paranevat ja hermot vapautuvat mahdollisista pinnetiloista. Hermojen pinnetilan vapautuessa ja ylimääräisen kudospaineen poistuessa myös kivuista on päästy eroon. Hoidettaessa liikeratojen toiminnalliset ketjut on voitu välttyä jopa tulevilta leikkauksilta. Myös leikkauksesta kuntoutuminen on tehostunut kudosnesteen kierron parannuttua mobilisoivan käsittelyn jälkeen. Hoitoon voi myös tulla, vaikka mitään varsinaista vaivaa ei olisikaan. Ennaltaehkäisy on terveydenhoitoa parhaimmillaan.
7. MITÄ HOITOTILANTEESSA TAPAHTUU?
Ihan ensimmäiseksi tehdään alkukartoitus. Asiakas täyttää esitietolomakkeen, jossa kysytään mm. mahdollisista sairauksista ja loukkaantumisista. Kaikki asiakkaan antamat tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Lomakkeen kipupiirrokseen merkitään kohdat, joissa on mahdollisia kiputuntemuksia ja niiden voimakkuus, onko puutuneisuutta, kireyttä jne. Alkukartoituksen tarkoituksena on siis hahmottaa mistä tilanteesta lähdetään liikkeelle. Keskustellaan myös itse hoidosta ja mikäli kalevalainen jäsenkorjaus ei ole asiakkaalle entuudestaan tuttu, hoitaja kertoo minkälainen hoitomuoto on kyseessä. Hoitaja antaa myös ohjeet siitä, kuinka olisi hyvä toimia hoidon jälkeen.
Itse hoito aloitetaan niin, että asiakas riisuu pitkät housut sekä sukat ja menee selinmakuulle hoitopöydälle. Asiakkaan alaraajojen päälle laitetaan kevyt peite (esim. viltti). Hoito aloitetaan jalkateristä. Otteet ovat kevyitä ja rauhallisia liu'utuksia sekä painalluksia. Osaan liikkeistä asiakas osallistuu myös itse. Kivun tuottamista vältetään ehdottomasti eikä nivelten normaaleja liikeratoja ylitetä. Ei niksautuksia, naksautuksia tai runnomista. Hoitaja kysyy useasti hoidon aikana onko hänen otteensa ok ja onko hoidettavan hyvä olla. Kun alaraajat on hoidettu, voidaan myös tarpeen mukaan hoitaa yläraajat selinmakuulla (toinen vaihtoehto on istuma-asennossa).
Tämän jälkeen asiakas nousee hoitopöydältä ja voi halutessaan pukea pitkät housut. Seuraavaksi riisutaan paita. Selän hoito tapahtuu niin, että asiakas istuu jakkaralla ja hoitaja toisella tämän takana. Asiakas saa tässäkin kohtaa halutessaan peitettä suojaksensa. Aivan kuten raajojenkin hoidossa otteet ovat kevyitä ja rauhallisia. Tässäkin asiakas osallistuu osaan liikkeistä, jotka ovat helppoja tehdä ja joihin hoitaja antaa selkeät ohjeet. Lopuksi hoidetaan niskan alue ja tarvittaessa pää/ kasvot.
Hoidon päätyttyä hoitaja muistuttaa vielä kuinka olisi hyvä toimia hoidon jälkeen sekä antaa tarvittaessa kotihoito-ohjeet.
8. KENELLE HOITO SOPII?
Vauvasta vaariin kuuluu sanonta ja se sopiikin oikein hyvin kalevalaiseen jäsenkorjaukseen. Kivut kun eivät ikää katso. Tämä hoitomuoto sopii mainiosti myös ongelmien ennaltaehkäisyyn/ kehonhuolloksi, joten hoitoon voi tulla vaikka mitään akuuttia vaivaa ei olisikaan.
Hoidosta hyötyvät:
- vauvaikäiset vastasyntyneistä lähtien
- leikki-ikäiset
- koululaiset
- työikäiset
- eläkeläiset
Kalevalainen jäsenkorjaus sopii myös aktiivisesti liikkuville ja urheilijoille kuten esim. kestävyysurheilijat, ratsastajat, uimarit, muodostelmaluistelijat ja eri palloilulajien pelaajat.
Kalevalaisen jäsenkorjauksen vasta-aiheita eli hoidon esteitä ovat:
- tuoreet vammat ja leikkausten jälkitilat
- syöpä ja kasvaimet (hoidetun syövän jälkeen on oltava lupa lääkäriltä)
- ihoinfektiot, tarttuvat ihotaudit (esim. jalkasilsa)
- kuume, flunssa/ influenssa
- vaikeat sydänsairaudet
- kaulavaltimoiden ahtauma
- hemofilia (verenvuototauti)
- spinaalistenoosi (selkäydinkanavan tai hermojuuriaukon ahtauma)
- spondylolyysi, spondylolisteesi (nikamakaaren höltymä ja siirtymä)
- vaikea osteoporoosi
- aktiiviset sidekudostaudit, reumaattiset sairaudet akuutissa ja ärhäkässä vaiheessa
- synnytyksen jälkeen vk 1-12
- päihtymys, krapula
Mikäli olet epävarma sopiiko hoito sinulle, ota yhteyttä hoitajaan tai varmista asia lääkäriltäsi.
9. ONKO HOIDOSTA TEHTY TIETEELLISTÄ TUTKIMUSTA JA ONKO SIITÄ NÄYTTÖÄ?
Kalevalaisesta jäsenkorjaushoidosta löytyy tieteellisiä näyttöjä ja arvostettujen tiedelehtien julkaisemia artikkeleita jo neljältä vuosikymmeneltä. Tutkimuksista merkittävimpiä on tohtori Valto Räsäsen vuonna 1996 tekemä pilottitutkimus Kuopion yliopistossa, jossa tutkimuspotilaina oli 34 kroonista omaehtoisesti hoitoon hakeutunutta alaselkäkipupotilasta. Toinen merkittävimmistä tutkimuksista ja tähän mennessä laajin on tohtori Nina Zaproudinan vuosina 2003-2005 tekemä kalevalaisen jäsenkorjauksen vaikuttavuustutkimus Kuopion yliopistossa. Tutkimus toteutettiin sokkoutusmenetelmällä selkäkipupotilaiden ja niska-hartiakipupotilaiden osalta. Tutkimuksen toisessa osassa analysoitiin yli 3000 hoitoa kyselylomakkeiden avulla kalevalaiseen jäsenkorjaushoitoon hakeutuneiden vaivakirjoa ja heidän kokemaansa hoidollista vaikuttavuutta. Kolmanneksi selvitettiin kalevalaisen jäsenkorjauksen tuloksellisuutta TULES-hoidoissa. Asiakaskyselyyn vastasi yli 500 henkilöä.
Tutkimusten mukaan kalevalainen jäsenkorjaus:
- on tuki- ja liikuntaelinhoidoista tehokkain
- vähentää merkittävästi särkylääkkeiden käyttöä -> kipujen väheneminen tai häviäminen
- lisää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia
- parantaa asiakkaiden elämänlaatua
Palautteista ilmeni myös se, että kalevalaisen jäsenkorjaushoidon tehon arvio oli keskimäärin huomattavasti muita korkeampi eikä yhdessäkään tapauksessa hoidettavan tila ollut huonontunut hoidon jälkeen. Hyvinä puolina olivat myös hoidon kivuttomuus ja rento olo hoidon jälkeen.
Lisää aiheesta:
https://kansanlaakintaseura.fi/13-faktaa-kalevalaisesta-jasenkorjauksesta/
https://kansanlaakintaseura.fi/tieteelliset-tutkimukset
10. MISTÄ HOITOMUODON NIMI TULEE?
Kalevalainen jäsenkorjaus perustuu Olavi Mäkelän vaalimaan keski-pohjalaiseen jäsenkorjausperinteeseen ja sen juuret ovat kaukana historiassamme, mutta mistä nimi kalevalainen tulee?
Kalevalan innoittamana Lönnrot julkaisikin vuonna 1838 "Suomalaisen talonpojan kotilääkäri" -kirjan. Hän totesikin kirjan alkulauseessa, että "Herra Kirjanpainaja Frenkelli pyysi meiltä jo vuonna 1832 jonkunlaista lääkärikirjaa suomenkielellä kirjoittamaan".
Etuliite "kalevalainen" viittaakin siis omaan kansanperinteeseemme käsillä hoitamisesta ja Olavi Mäkelän asiantuntemuksesta Kalevalaan, jossa on parantamiseen liittyvää tietoa. Mäkelän runsas hoitokokemus (n. 30 000 hoitoa) sekä hänen anatomian tuntemuksensa ovat mahdollistaneet kalevalaisen jäsenkorjausosaamisen kehittymisen tämänhetkiseen tiedolliseen ja taidolliseen tasoon. Olavi Mäkelä kuvaakin osaamistaan siten, että se on anatomiatiedon siirtämistä käytännön tasolle.
Kommentit
Lähetä kommentti