Ratsastajan vinouden korjaaminen

KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS RATSASTAJAN VINOUDEN KORJAAMISESSA

Päättötyö

Kalevalaisen jäsenkorjauksen koulutusohjelma

Tammikuu 2020





Kristiina Suoranta

Kansanlääkintäseura ry

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO.........................................................................................................................1

2. RATSASTUS.......................................................................................................................1

2.1 Ratsastuksen tunnuslukuja...............................................................................................1

2.2 Ratsastus lajina.................................................................................................................2

2.3 Ratsastaja........................................................................................................................ 2

3. VINOUS, KIERTYMINEN, TOISPUOLEISUUS.................................................................. 2

3.1 Tavoitteena suoruus......................................................................................................... 2

3.2 Ratsastajan vinous........................................................................................................... 3

3.3 Lantion ja selkärangan kiertyminen.................................................................................. 3

3.4 Vino hevonen................................................................................................................... 3

4. KYLKITEORIA - Teoria ratsastajan istunnan vinoudesta ja sen korjaamisesta..................4

5. KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS................................................................................... 5

5.1 Kalevalainen jäsenkorjaushoito........................................................................................ 5

5.2 Miksi lihas kiristyy?........................................................................................................... 5

5.3 Tasapainotekijöiden normalisoiminen ja jalkojen mittaeron korjaaminen......................... 6

5.4 Tieteellisesti tutkittua........................................................................................................ 6

6. TUTKIMUS......................................................................................................................... 7

6.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset.................................................................. 7

6.2 Tutkittava ryhmä............................................................................................................... 8

6.3 Tutkimuksen toteutus....................................................................................................... 8

7. TULOKSET......................................................................................................................... 8

7.1 Haastattelun tulokset........................................................................................................ 8

7.2 Havainnot tasapainotekijöissä.......................................................................................... 8

7.3 Kalevalaisen jäsenkorjauksen jälkeen.............................................................................. 9

7.4 Istunnan korjaaminen ratsain........................................................................................... 9

7.5 Asiakastapaus.................................................................................................................. 9

8. JOHTOPÄÄTÖKSET........................................................................................................ 11

9. POHDINTA....................................................................................................................... 11

LÄHTEET.............................................................................................................................. 13

1. JOHDANTO

Ratsastajan istunnan korjaamiseen on tarjolla monenlaisia eri menetelmiä ja oppaita. Itse valitsin kalevalaisen jäsenkorjauksen käyttömahdollisuuden tutkimisen osana ratsastajan istunnan korjaamista, sillä kalevalaisessa jäsenkorjauksessa etsitään ongelman aiheuttaja, eikä pelkästään hoideta oiretta.

Ratsastuksen opetuksessa ongelmana on usein opettajien puutteellinen tietämys ihmiskehon anatomiasta ja fysiologiasta. Opettaja ei myöskään usein näe ongelman aiheuttajaa, vaan keskittyy korjaamaan oireita, kuten esimerkiksi jännittynyttä jalkaa tai alas painuvaa kättä. Oireita joudutaan korjaamaan yhä uudestaan ja uudestaan, koska itse aiheuttajaa ei saada korjattua. Tämä saattaa aiheuttaa turhautumista niin ratsastajassa itsessään kuin opettajassakin, kun ratsastaja toistaa samoja "virheitä" jatkuvasti. Yleistyvänä ongelmana ovat myös ratsastajien selkä-, polvi- ja nilkkakivut.

Itse olen jo vuosien ajan korjannut ratsastajien asentoa ja opettanut heitä käyttämään kehoaan paremmin hevosen selässä. Vasta tutustuttuani kalevalaiseen jäsenkorjaukseen olen ymmärtänyt, että poistamalla ongelman aiheuttaja on mahdollisuus päästä pysyviin tuloksiin. Ongelman aiheuttajana on yleensä jokin virheasento kehossa.

Päättötyöni tarkoituksena on tutkia ratsastajien vinoon istuntaan liittyviä haasteita ja löytää keinoja korjata niitä. Tarkoituksena on myös rohkaista ja kannustaa muita ratsastusta opettavia henkilöitä oppimaan näkemään oireita pidemmälle ja tarvittaessa kertomaan asiakkaalleen, mitä mahdollisuuksia on olemassa tilanteen korjaamiseen. Päättötyöni sisältää myös teoriani ratsastajan vinoudesta. "Kylkiteorian" tarkoitus on antaa uutta näkökantaa siihen, miksi tehtävät hevosen kanssa ovat paljon vaikeampia joko oikeaan tai vasempaan kierrokseen.

Aineiston keruu on toteutettu huhtikuusta 2019 joulukuuhun 2019. Aineistoa on kerätty haastattelujen, kalevalaisen jäsenkorjaushoitojen (oppilastyö), ratsastajien istunnan ja ratsukon liikkumisen seuraamisen/ korjaamisen sekä valokuvaamisen ja videoinnin avulla.

2. RATSASTUS

2.1 Ratsastuksen tunnuslukuja

Ratsastus on suosittu harrastus niin aikuisten kuin lasten ja nuorten parissa. Suomen Ratsastajainliitto (SRL) arvioi harrastajia olevan parhaimmillaan sesonkiaikaan 160 000 ja vakituisesti ympäri vuoden noin 140 000. SRL:n arvio harrastajamäärästä perustuu Kansalliseen liikuntatutkimukseen (2009-10) ja liiton jäsenmäärään, joka oli vuoden 2018 lopussa 45 652. Ratsastuspalveluja tarjoavia yrityksiä on lukuisia ympäri Suomea. Osa talleista järjestää perinteistä ratsastuskoulutoimintaa, osa maasto- ja vaellusretkiä. Suurin osa talleista tarjoaa monipuolisesti erilaista ratsastus- ja hevostoimintaa. (Suomen Ratsastajainliitto)

1

 2.2 Ratsastus lajina

Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Ratsastuksessa naiset ja miehet kilpailevat tasavertaisina samoissa luokissa lukuun ottamatta vikellystä, joka on voimistelua liikkuvan hevosen selässä. Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttä- ja kouluratsastus sekä pararatsastus. Muita kilpailulajeja ovat lännen- ja matkaratsastus, vikellys sekä islanninhevosten askellajiratsastus. Raviratsastus eli monté on ravikilpailumuoto, joka suoritetaan ratsain ravikilpailusäännöillä pienin poikkeamin. (Suomen Ratsastajainliitto)

2.3 Ratsastaja

Ratsastajalla on käytettävissään seuraavat "kommunikointivälineet"  eli avut, joiden avulla hän hallitsee hevostaan: pohkeet, kädet ja ääni, joka on kahden ensimmäisen tukena sekä paino, joka on avuista tärkein, sillä se vaikuttaa hevoseen aina, halusipa ratsastaja sitä tai ei. On erittäin tärkeätä, että ratsastaja istuu edestä - ja takaapäin katsottuna keskellä hevosta niin, että hänen painonsa jakautuu tasan molemmille istuinluille ja häpyluu muodostaa kolmion kärjen. Riippuen siitä, miten ratsastaja sijoittaa painonsa ja painopisteensä suhteessa hevosen tasapainoon, hän saa hevosensa kulkemaan hitaammin, nopeammin tai kääntymään. Jos ratsastaja sijoittaa painonsa väärin, sitä voidaan verrata henkilön selässä vinosti roikkuvaan painavaan reppuun. Hevonen liikkuu vinosti jos ratsastaja istuu vinossa, sillä hevonen yrittää aina vaistomaisesti tasapainottaa selässä olevaa taakkaa, eli tässä tapauksessa ratsastajaa. (Kyrklund 2013, 28,36.)

Hevosen ja ihmisen kehot muistuttavat paljon toisiaan - lukuun ottamatta sitä, että hevonen kulkee vaakasuorassa ja ihminen pystyssä. Kaikki mitä ratsastajan kehossa tapahtuu, vaikuttaa suoraan hevoseen. Ratsun keho toistaa ratsastajan liikkeet  ja hevonen toimii ratsastajan peilinä. Moni ratsun virheistä johtuu  peili-ilmiöstä. Notkoselkäisen ratsastajan hevonen kulkee usein selkä notkolla. Toisinaan taas ratsu "kaatuu" lapa edellä ulospäin, kun ratsastaja työntää ulkopuolen hartiaa eteen tai sivulle. (Häkkinen & Viitanen 2012, 16.)

3. VINOUS, KIERTYMINEN, TOISPUOLEISUUS

3.1 Tavoitteena suoruus

Suoruus kuuluu ratsastuksen kulmakiviin ja sen tavoittelu vie yleensä hyvinkin pitkään niin hevosen kuin ratsastajan osalta. Suoruuden saavuttamiseksi on tarjolla erilaisia tehtäviä, kehonhallinnan harjoituksia ja mielikuvia. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että jos ratsastajan kehossa on virheasento joka vinouttaa tämän, ei pelkillä harjoitteilla päästä pysyviin tuloksiin. Virheasento joko estää ratsastajaa korjaamaan asentoansa tai asento palautuu takaisin virheelliseksi suhteellisen pian.

2

3.2 Ratsastajan vinous

Vino ratsastaja kuormittaa kehoaan epätasaisesti. Vinon ratsastajan paino jakautuu epätasaisesti myös hevosen selässä. Hevosen on vaikeampi kantaa vinoa ratsastajaa ja täten myös hevonen joutuu käyttämään kehoaan epätasaisesti. Tällainen tilanne kuormittaa hevosen kehoa tavalla, joka pikkuhiljaa vinouttaa myös hevosen. Ongelmaksi muodostuu myös ratsastajan tahattomasti antamat ristiriitaiset signaalit hevoselle: ratsastaja esimerkiksi yrittää kääntää hevosta vasemmalle pohjeavuin, mutta hänen painopisteensä siirtää hevosta oikealle. Tämä on hevoselle hämmentävää ja yleensä hevonen valitsee annetuista avuista voimakkaimman. Ei pidä siis ihmetellä jos hevonen väkisin yrittää puskea oikealle, vaikka ratsastaja yrittää pyytää tätä kääntymään vasemmalle.

3.3 Lantion ja selkärangan kiertyminen

Ratsastajan istunnasta voivat tehdä epätasapainoisen myös lantion ja selkärangan kiertymät. Lantio ja selkäranka kiertyvät usein vastakkaisiin suuntiin. Riippuen kierron voimakkuudesta voi ongelmia ilmetä etenkin kaarevilla urilla. Ratsastajalle on haastavaa lähteä kääntymään esimerkiksi oikealle, jos hänen kehonsa kiertyy voimakkaasti vastakkaiseen suuntaan. Kun ratsastaja yrittää pakottaa kehoaan kääntymään minne se "ei haluaisi", tulee usein lieveilmiöinä jännittyneisyyden lisäksi ongelmia ylä- ja alaraajojen kanssa. Yläraajat seikkailevat eri korkeuksilla, toinen niistä työntyy eteen tai jää vetämään ohjasta. Alaraajoista toinen saattaa työntyä edemmäksi, olla huomattavasti jäykemmän ja hitaamman oloinen tai ongelmaksi muodostuu jalustimen "hyppiminen"/ irtoaminen.

 Ratsastajalla on lantiossaan virheasento, joka aiheuttaa oikean jalkaterän voimakkaan kiertymisen ulospäin.

3.4 Vino hevonen

Vino ratsastaja vinouttaa hevosen. Tilanne voi kuitenkin olla myös päinvastainen. Vino hevonen aiheuttaa epätasaisen kuormittumisen myös ratsastajan kehoon ja mikäli tilanne on toistuva eli kun kyseessä on vakituinen ratsu (esim. oma, ylläpito- tai vuokrahevonen) on hyvinkin todennäköistä, että ajan kanssa hevonen vinouttaa ratsastajan.

3

Ratsastajan lantio kallistuu vasemmalle ja kiertyy eteen oikealle. Vasen olkapää on ylempänä ja oikea kiertyy eteen.

4. KYLKITEORIA - Teoria ratsastajan istunnan vinoudesta ja sen korjaamisesta

Kun ratsastajan kehossa on virheasentoja, hän ei pysty hallitsemaan sitä symmetrisesti. Ratsailla vinouteen liittyvät virheasennot pystyy helpoimmin havainnoimaan katsomalla ratsastajan lantion ja hartialinjan asentoa takaapäin. Jos ratsastajan lantio on kallistunut esimerkiksi vasemmalle , nousee yleensä saman puolen olkapää ylös. Tällaisessa tilanteessa ratsastajan kyljet ovat erimittaiset. Pidempää kylkeä on vaikeampi hallita ja tämä näkyy selkeimmin kaarevilla urilla ratsastaessa, kun ratsastajan pidempi kylki jää ulkopuolelle. Ratsastajan, joka ei hallitse kylkeään, on myös vaikea hallita hevosen saman puolen kylkeä (peili-ilmiö). Toisin sanoen vinon ratsastajan hevonen kulkee vinossa ja "puskee" kaarteesta ulos. Ratsastettaessa vastakkaiseen suuntaan, kun pidempi kylki jää sisäpuolelle, ei ratsastajalla yleensä ole vaikeuksia suorittaa samoja tehtäviä.

Kehon epäsymmetrisyydet ovat yksilöllisiä ja pelkästään lantion virheasentoja on useita. Ratsastajan lantiossa ja selkärangassa voi olla myös kiertymistä, mikä tekee kehon hallinnasta entistä vaikeampaa. Kiertyminen voi pidentää lisää jo valmiiksi pidempää kylkeä ja täten osaltaan heikentää tämän hallintaa. Lantion tai selkärangan kiertyminen voi myös tehdä kaarevalla uralla ratsastamisesta vaikeampaa myös silloin kun kiertyminen tapahtuu eri suuntaan verrattuna siihen, minne ratsastaja yrittää kääntyä. Näin ollen pelkkä istuntaopetus ei auta, ellei virheasentoja saada pois.

4

Erilaisia virheasentoja: 

5. KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS

5.1 Kalevalainen jäsenkorjaushoito

Hoidossa lähdetään siitä, että ihminen on toiminnallinen ja anatominen kokonaisuus. Asiakasta pyritään hoitamaan aina kokonaisvaltaisesti. Hoidon aluksi pyritään selvittämään vaivan synnyttäjä, analysoidaan sen aiheuttamia muutoksia tasapainotekijöissä: nivelissä, ligamenteissä ja lihaksissa. Tukirakenteet saatetaan paikoilleen käyttäen hyväksi asiakkaan omia liikeratoja. Mobilisoiden kudoksia ja niveliä parannetaan nivelten, lihasten ja sidekudosten liikkuvuutta, jolloin saadaan pehmennettyä mahdollisia arpikudoksia ja vapautettua aineenvaihdunta puristustiloista ja hermoradat pinnetiloista.

Käsittely ei saa olla liian voimakasta, vaan siinä edetään pehmeästi ja hitaasti. Verenkierron, kudosnestekierron ja hermotoiminnan elvyttäminen ja parantaminen ovat jäsenkorjauksen tärkeimmät perusperiaatteet. (Kansanlääkintäseura ry)

5.2 Miksi lihas kiristyy?

Kalevalainen jäsenkorjaus selittää ja hoitaa asian seuraavaan tapaan: Esimerkiksi piriformissyndroomassa (pakaran keskiosan kova kiputila) pelkästään yksi lihas lantiossa ei kiristy, vaan kyse on kokonaisuudesta, jalkateristä ylös lantioon ulottuvasta nivelten ja lihasten epätasapainosta, joka johtuu nivelten virheasennoista.

5

Jostakin syystä, joka voi olla vanha nilkan tai polven loukkaantuminen  alaraajat eivät ole samanmittaiset. Lantiokori kallistuu lyhyemmän raajan puolelle ja reisiluun pää alkaa painaa nivelkuopan yläosaa. Tämä aiheuttaa polveen ja nilkkaan sisätaittoa. Lantion kallistuminen aiheuttaa pidemmän raajan lonkkanivelen painumisen (kiertymisen) eteen ja alaspäin ja polven kiertymisen ulospäin.

Kun piriformislihaksen lähtökohta on ristiluun sisäpinnan reunassa ja kiinnittymiskohta isossa sarvennoisessa, joka kiertyy eteenpäin, on ymmärrettävää, miksi lihas kiristyy. Ei ole kyse vain yhden lihaksen kiristymisestä, vaan koko alaraajojen, lantion ja alaselän virheasentojen ketjusta. (Kansanlääkintäseura ry)

5.3 Tasapainotekijöiden normalisoiminen ja jalkojen mittaeron korjaaminen

Tasapainotekijöiden korjaaminen aloitetaan aina "perustuksista" eli jalkateristä. Taloa on turha korjata "niskalaudoituksen" alueelta, jos routa on liikuttanut sen perustuksia. Ensin pitää laittaa perustukset kuntoon. Tätä esimerkkiä voidaan soveltaa myös ihmisiin.

Kansanparannuksen mukaan hyvin pienellä osalla (n. 5 %:lla) ihmisistä on syntymästään saakka erimittaiset alaraajat. 95 %:lla erimittaisuus on itse hankittu esim. loukkaantumisen kautta. Nilkan ja jalkaterän alueelle tulleet vammat tai virheasennot ovat kalevalaisen jäsenkorjauksen periaatteen mukaan usein selän ja muiden ylävartalon kipujen aiheuttajia. Lievin vammoista on nilkan venähdys ja pahimpia on vammat, jotka aiheuttavat luihin murtumia.

Myös vartalon muilla alueilla tapahtunet vammautumiset heijastuvat ajan myötä tasapainotekijöihin. Tämän vuoksi olisi aina tärkeää selvittää vaivan alkusyy. Kalevalaisen jäsenkorjauksen mukaan erilaiset häiriöt kineettisissä ketjuissa ovat hyvin kauaskantoisia ihmisen vanhetessa. (Kansanlääkintäseura ry)

5.4 Tieteellisesti tutkittua

Mestariparantajat antoivat näytön kokonaisvaltaisesta osaamisesta Kuopion yliopiston alaisuudessa tehdyssä pilottitutkimuksessa vuonna 1996. Tutkimuspotilaana oli 34 kroonista alaselän kipupotilasta. Tuloksena oli, että kalevalainen jäsenkorjaus oli tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehokkain hoitomenetelmä koko hoitohierarkiassa.

Vuosina 2003-2005 mestariparantajien oppilaat (14 jäsenkorjaajaa) antoivat laajan näytön kalevalaisen jäsenkorjauksen vaikuttavuudesta selkä-, niskahartiakipu- ja jäätyneiden olkapääkipupotilaiden hoidossa. Tutkimus tehtiin Kuopion yliopistolla.

6

Kalevalaisen jäsenkorjauksen hoidon tehokkuus varmistettiin  sokkotutkimuksin, joissa verrokkiryhmänä oli fysioterapia ja klassinen hieronta. Sokkotutkimusta tukivat myös yliopistolla analysoidut osaajien ympäri Suomea suorittamat kirjalliset omat arviot suorittamiensa hoitojen (yli 3 000) vaikuttavuudesta sekä suoritetuista hoidosta saadut yli 500 asiakaspalautetta. Tutkimusasiakkaat kokivat kalevalaisen jäsenkorjaushoidon hoitovaikutuksiltaan tehokkaimmaksi. (Kansanlääkintäseura ry)

6. TUTKIMUS

6.1. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää onko ratsastajien istunnan haasteilla ja kehon virheasennoilla yhteyttä toisiinsa ja voiko kalevalainen jäsenkorjaus olla apuna niiden korjaamisessa. Tutkimuskysymykset ovat:

1. Voiko ratsastajan istunnan vinous johtua kehon virheasennosta?

2. Liittyvätkö ratsastukselliset haasteet/ eri suuntien puolierot kehon virheasentoihin?

3. Voiko kalevalainen jäsenkorjaus olla apuna ratsastajan vinouden korjaamisessa?

7

6.2 Tutkittava ryhmä

Tutkittava ryhmä koostui 14 henkilöstä ja ryhmän ikähaarukka oli 10-46 vuotta. Osallistujien ratsastuskokemus vaihteli kahdesta vuodesta 30 vuoteen ja ratsastuskertojen määrä vaihteli satunnaisesta 10 kertaan viikossa.

6.3 Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseen kuuluivat haastattelu ja haastateltavan tasapainotekijöiden tutkiminen. Haastattelu toteutettiin lomakehaastatteluna eli ns. strukturoituna haastatteluna, jossa esitettiin kysymyksiä haastattelijan valmiiksi luomasta kysymysluettelosta. Tämän jälkeen tutkittiin haastateltavan tasapainotekijät  mm. jalkaterät, alaselkä, rintaranka, olkapäät ja kaularanka.

Haastattelujen ja tasapainotekijöiden tutkimisen jälkeen tuloksia verrattiin toisiinsa tarkoituksena löytää mahdollisia yhteisiä tekijöitä. Osalle tutkimukseen osallistuneista tehtiin kalevalaisia jäsenkorjaushoitoja, jonka jälkeen istunta korjattiin myös ratsain. Ennen - jälkeen tilanteita taltioitiin myös valokuvien ja videomateriaalien avulla.

7. TULOKSET

7.1 Haastattelun tulokset

1.    Haastatelluista 2/3 kertoi vasemman kierroksen olevan haasteellisempi ratsastaessa ja 1/3 oikean kierroksen.

2.      2/3 kertoi huomaavansa puolieroja pohkeenväistöissä (sivuttaisliike), 1/3 ei huomannut tai ei osannut sanoa.

3.      2/3 kertoi painonsa valuvan joko vasemmalle tai oikealle, 1/3 ei kokenut tällaista ongelmaa.

4.      Yli puolet kertoivat vasemman pohkeen olevan jäykempi/ hitaampi, muutamalla oli vastaava tilanne oikean pohkeen kanssa. Kolme vastanneista ei kokenut puolieroja.

5.      Alle puolet kertoi vasemman käden olevan jäykempi/ hitaampi, muutamalla oli vastaava tilanne oikean käden kanssa. Neljä vastanneista ei kokenut puolieroja.

7.2 Havainnot tasapainotekijöissä

1.    Jokaisella haastatteluun osallistuneelta löytyi mittaero jaloista. Mittaero vaihteli n. 2mm-1cm välillä.

2.      Jokaiselta haastatteluun osallistuneelta löytyi kallistumaa lantiosta.

3.      Puolelta osallistujista löytyi selkeää kiertymistä lantion alueella.

4.      Yli puolelta osallistujista löytyi selkeää kiertymistä olkapäiden ja rintarangan alueelta.

5.      2/3 kertoi kärsivänsä eri asteisista kivuista. Näistä suurin osa selän ja yläraajojen alueilla.

                      8                    

7.3 Kalevalaisen jäsenkorjauksen jälkeen

Osalle tutkimusryhmää tehtiin kalevalaisen jäsenkorjauksen hoitoja (oppilastyönä). Hoitokertojen määrä vaihteli välillä 1-3. Hoitokertojen jälkeen havaittavissa seuraavat muutokset:

1.      Kehon virheasentojen korjaantuminen.

2.      Kivut vähenivät tai poistuivat kokonaan.

3.      Parempi liikkuvuus. Vähemmän kireyden tunnetta ja parempi tasapaino.

4.      Ratsain puolierot ovat tasoittuneet.

5.      Ratsain vakaampi istunta.

6.     Ylä- ja alaraajojen hallinta on helpompaa. Esimerkiksi jalustimen "hyppiminen" jalassa on loppunut.

7.  Sellaiset asiat/ tehtävät,  jotka aiemmin ratsain eivät onnistuneet tai tuntuivat vaikeilta ovat alkaneet onnistumaan. Ennen jäsenkorjaushoitoja vaikeuksia olivat aiheuttaneet esim. voltit tai laukannosto toiseen suuntaan, pohkeenväistöt ja avotaivutukset. Ratsastajien omien tuntemusten/ kokemusten lisäksi eron aikaisempaan tilanteeseen ovat huomanneet myös heidän valmentajansa.

7.4. Istunnan korjaaminen ratsain

Ratsastajan on monesti vaikea hahmottaa omaa virheellistä asentoaan ratsain. Vaikka asento olisi virheellinen, ratsastajan on tätä vaikea lähteä korjaamaan, sillä aivot ovat tottuneet tähän asentoon ja pitävät sitä normaalina. Uusi asento saattaa ratsastajan mielestä aluksi tuntua jopa virheelliseltä. Tästä syystä ratsastaja tarvitsee tuekseen asiantuntevan istunnan ohjauksen sen jälkeen, kun kehon virheasento/ virheasennot on saatu korjattua. Istunnan korjauksen tulee olla aina yksilöllistä ja ratsastajaa tulee opettaa hallitsemaan heikompaa puoltansa. On mahdollista, että ratsastaja saa kehonsa uudelleen vinoksi mikäli ratsastaminen jatkuu vanhassa, virheellisessä asennossa.

                                   

7.5. Asiakastapaus

30 vuoden ratsastuskokemuksen omaava ratsastaja. Omia hevosia, ratsastaa 5-10 kertaa viikossa. Käy opetuksessa säännöllisesti kerran viikossa. Videot 1, 2 ja 3 alkutilanteesta.

9

Haasteet:

- vasen kierros vaikeampi

- paino valuu ratsastaessa oikealle

- pohkeenväistössä (sivuttaisliike) selkeä puoliero, oikealle vaikeampi

- vasen jalka heikompi, jännittyy (vaikea rentouttaa/ päästää pitkäksi)

- oikea käsi kääntyy/ kiertyy eteen vasemmassa kierroksessa

Tutkimuksessa havaitut poikkeavuudet tasapainotekijöissä:

- jalkaterät: oikea jalka n. 1 cm lyhyempi

- alaselkä: lantio kallistunut oikealle

- rintaranka: kiertyy oikealle, kyfoosi oiennut

- olkapäät: oikea ylempänä, vasen kiertyy eteen

Asiakkaalle tehtiin hoito kaksi kertaa. Ensimmäisen hoitokerran jälkeen kehon linjat tasoittuivat huomattavasti. Jalkojen mittaero, lantion kallistuminen ja rangan sekä hartialinjan kiertyminen olivat poissa. Kehosta löytyi vielä kireyksiä ja mm. oikea olkapää oli vielä hieman ylempänä. Ratsain eroa alkutilanteeseen alkoi näkymään ja samalla ratsastajan kanssa testattiin, miten hän saisi parhaiten hallittua kehonsa heikon lenkin eli tässä tapauksessa oikean kyljen.

Toisen hoitokerran jälkeen tuli selkeä muutos myös ratsastajan tasapainoon ja liikkuminen sekä ratsain että ilman hevosta on ollut paljon helpompaa/ varmempaa.

Tulokset ratsain: (video 4, 5 ja 6)

- ratsastaminen vasempaan kierrokseen helpottunut

- paino pysyy keskellä satulaa

- pohkeenväistöt ja erilaiset taivutukset sujuvat hyvin

- vasen jalka pysyy paljon rennompana

- oikea käsi ei enää käänny/ kierry eteen vasemmassa kierroksessa

10

8. JOHTOPÄÄTÖKSET

 1. Voiko ratsastajan istunnan vinous johtua kehon virheasennosta ?

Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla havaittiin virheasento lantion/ selkärangan alueella. Toisilla lantion virheasento oli merkittävämpi kuin selkärangan kiertyminen ja päinvastoin. Esimerkiksi henkilöllä, jolle vasen kierros oli vaikeampi, havaittiin selkeä lantion kallistuminen oikealle. Toisella henkilöllä, jolle myös vasen kierros oli vaikeampi, havaittiin selkeä rintarangan kiertyminen oikealle. Kolmannella henkilöllä, jolle niin ikään vasen kierros oli vaikeampi, havaittiin lantion kallistuma oikealle ja selkärangan kiertyminen vasemmalle. Vastaavasti löytyi henkilöitä, joille vaikeampi kierros, kallistumat ja kiertymät olivat päinvastaisia.

2. Liittyvätkö ratsastukselliset haasteet/ eri suuntien puolierot kehon virheasentoihin?

 

Tutkimukseen osallistuivat henkilöt, jotka kokivat puolieroja ratsain eri suuntien välillä erityisesti kaarevilla urilla. Kaikkia tutkimukseen osallistuneita henkilöitä yhdistivät erilaiset virheasennot, jotka tekivät heille nimenomaan kaarevilla urilla ratsastamisesta haastavaa seuraavanlaisesti: 

1.      Lantion kallistuminen vie painoa vastakkaiseen suuntaan.

2.      Lantio/ selkäranka kiertyy vastakkaiseen suuntaan vrt. kulkusuunta

.

3. Selkäranka kiertyy kulkusuuntaan ja tekee ulkokyljestä huomattavasti pidemmän ja vaikeammin hallittavan. Tämä korostuu entisestään kun sen lisäksi lantio kallistuu kulkusuunnan vastaisesti.

3. Voiko kalevalainen jäsenkorjaus olla apuna ratsastajan vinouden korjaamisessa?

Kaikilla niillä tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä, jotka kävivät myös kalevalaisessa jäsenkorjauksessa voitiin todeta selkeää edistymistä ratsastuksen suhteen. Suurinta osaa yhdisti se, että jokin tietty asia joka oli ollut pitkään ongelmana ratkesi hoitojen myötä. Suurimmat muutokset olivat niiden kohdalla, jotka kävivät hoidoissa ja saivat apua istunnan korjaukseen ratsain.

9. POHDINTA

Vaikka tutkittavan ryhmän koko ei ollut merkittävä olivat tulokset kuitenkin selviä. Tämän tutkimuksen ja erityisesti osallistujien positiivisen palautteen myötä uskoisin kalevalaisella jäsenkorjauksella olevan paljon annettavaa ratsastukselle. Kalevalaisen jäsenkorjauksen yksi periaatteista on löytää vaivan syy eikä pelkästään hoitaa oiretta. Tämän ajatuksen voisi siirtää suoraan myös ratsastuksen opetukseen. Ratsastuksen opetuksessa olisi vielä parannettavaa tämän suhteen. Istuntaoppaat ja istuntapainotteinen opetus ovat pääasiassa tehtyjä kehoille, joissa ei virheasentoja ole. Ratsastusta opettavien henkilöiden olisikin hyvä harjoittaa virhesilmäänsä ratsastajien vinouksien/ puolierojen suhteen.

11

Mikäli herää epäilys siitä, että ratsastajalla on jokin virheasento kehossa mikä hidastaa tai jopa estää lajissa kehittymisen olisi hyvä, että opettaja osaisi kertoa ratsastajalle miten asian kanssa voi edetä. Ratsastajan olisi myös hyvä tietää, että virheasennot kuormittavat kehoa epätasaisesti ja tästä johtuen voivat aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä ongelmia ratsastajalle. Sama pätee myös hevoseen. Parhaisiin tuloksiin päästäisiinkin tilanteessa, jossa hoidetaan kalevalaisella jäsenkorjauksella niin hevonen kuin ratsastaja. Vino ratsastaja vinouttaa hevosen, mutta yhtälailla vino hevonen voi vinouttaa ratsastajan.

Jatkotutkimusaihe

Tähän päättötyöhön liittyvään tutkimukseen osallistui myös 15-vuotias suomenmestaruustasolla kilpaileva muodostelmaluistelija. Samat puolierot tuntuivat sekä ratsain että luistellessa. Vasempaan kierrokseen tiettyjä liikkeitä oli vaikea suorittaa. Kalevalaisen jäsenkorjaushoidon sekä kehonhallinnan ohjeiden myötä ongelmat helpottivat kummassakin lajissa. Hänen päälajinsa eli muodostelmaluistelun osalta muutokset ovat olleet suurimmat, jotka myös valmentajat ovat huomanneet. Hyvänä jatkotutkimusaiheena voisi olla selvittää, mihin kaikkiin muihin urheilulajeihin kuin ratsastukseen voitaisiin soveltaa yhdistelmää kylkiteoriasta, kalevalaisesta jäsenkorjauksesta ja kehonhallintaharjoituksista.

Kalevalaisen jäsenkorjauksen ja kehonhallinnan harjoitusten myötä monia asia on mennyt eteenpäin. Kuva: Tero Lahtinen

12

LÄHTEET:

Kyrkylund, Kyra & Lemkow, Jytte. 2013. Kyra ja ratsastuksen taito. 5. painos. WSOY. Helsinki

Häkkinen, Eerika & Viitanen, Johanna. 2012. Pennejä taivaasta ja muita istuntaharjoituksia. 3. painos. Waasa Graphics. Vaasa.

Kansanlääkintäseura ry. Kalevalaisen jäsenkorjauskoulutuksen peruskoulutusmateriaali 1, s.22,  jatkokoulutusmateriaali 1, s.7 ja 4, s.4

SÄHKÖISET LÄHTEET:

Suomen Ratsastajainliitto.

https://www.ratsastus.fi/srl/ratsastuksen-tunnuslukuja/ , luettu 4.11.2019

Suomen Ratsastajainliitto.

https://www.ratsastus.fi/lajit/muut-lajit/monte/ , luettu 4.11.2019

Kansanlääkintäseura ry.        

https://www.kansanlaakintaseura.fi/seura/ , luettu 22.11.2019